tiistai 31. joulukuuta 2013

Vuoden 2013 suosikkityöt

Monessa blogissa on ollut nyt vuoden viimeisinä päivinä bloggareiden listauksia omista suosikkitöistään kuluneen vuoden varrelta. Tosi hauska idea! Vaikka montaa blogia seuraankin ihan vakituiseen, niin joskus on joku työ saattanut mennä vähän sivusuun ja näin uuden vuoden kynnyksellä saa toisten vanhemmistakin töistä taas mukavasti inspiraatiota. Vaikka aloitin tämän blogin vasta syksyllä, niin ajattelin silti minäkin katsastaa tänä vuonna tekemäni ja julkaisemani työt, ja Debbyn innostamana valita niistä viisi suosikkiani. Nämä ovat aikajärjestyksessä vanhimmasta uusimpaan.

I've noticed that quite many bloggers have listed their 2013 favourite works in their blogs over the past few days. I think that's really nice idea and although I started this blog only this autumn, I decided to take a look in the posts I've made and select my top 5 out of those. Thanks Debby for the challenge! These are in chronological order from the oldest to latest.

http://handmadebyhanne.blogspot.fi/2013/09/vahan-runsaanpaa-hempeilya.html

Vähän runsaampaa hempeilyä - tämä kortti oli ensimmäinen selvästi kerroksellisempi ja runsaampi korttini. Olin lopputulokseen todella tyytyväinen.

This was first card I've ever made with so much layers and decorations. I was really happy with the end result.

http://handmadebyhanne.blogspot.fi/2013/10/syksyista-tunnelmaa.html

Syksyistä tunnelmaa -korttiin tuli todella onnistunut värimaailma ja ilokseni koristeet miellyttävät silmää edelleen. Timpan kellostanssin mustetus onnistui myös erittäin hyvin.

I really enjoy the colours in this card and I still like the embelishments. Also inking the Tim Holtz's clock die was a success.
 
http://handmadebyhanne.blogspot.fi/2013/10/snow-is-falling-suklaakortti.html


Snow is falling -suklaakortti oli ensimmäinen tekemäni suklaalevykortti, joka kuitenkin onnistui heti ensimmäisellä yrityksellä. Olen kovin tyytyväinen paitsi onnistuneeseen kortin taitteluun myös koristeisiin ja lopputulokseen ylipäänsä.

This is the first-ever chocolate bar card I've made and I managed to put it together with first try. I'm happy not only with putting it together so smoothly, but also with the embelishments and the whole end-result.

http://handmadebyhanne.blogspot.fi/2013/10/lahjarasia-ihan-itse-tein.html

Lahjarasian tein alusta asti ihan itse. Siis leikkasin ja taittelin rasian pohjan ja kannen - ja sitten tietty koristelin. Rasian värimaailma ja koristelut onnistuivat mielestäni ihan poikkeuksellisen hyvin.

I made this box all the way from cutting and folding both the bottom and the cover of the box - and then I of course decorated those. I'm very satisfied with the colours and embelishments in this work.

http://handmadebyhanne.blogspot.fi/2013/11/lohtuaskartelua.html

Tämä joulukortti syntyi suklaantekokatastrofin seurauksena, kun kaipasin lohtuaskartelua. Kortin kylmä värimaailma ja leiska ovat mielestäni erittäin hyvin onnistuneet, vaikkei tämä ehkä olekaan ihan tyypillisin joulukortti. Tämä voisi sopia vaikka laskiaiskortiksi, jos tekstin vaihtaisi...

This Christmas card was born thanks to a chocolate-making-gone-wrong session. After splashing melted chocolate all over our kitchen I needed some comforting quality time at my craft desk and so I made this card. I'm particularly enjoying the cold colours in this card and I think that also the schetch is working really, really well.

Oi, olipa vaikea valita vain viisi...  Olisin voinut valita myös esim. tämän tagikortin tai tumman kortin, jonka tein viime viikonloppuna. Tai vanhemmista esim. isänpäiväkortin tai halloween-kortin. Myös käsityöt, kuten huopatossut olisivat hyvin voineet päätyä listalle. Nämä ovat nyt kuitenkin suurimmat suosikkini. Onko sinulla joku muu suosikki, joka ei tältä listalta löydy?

Choosing only five was SO difficult! I could have also chosen some other cards - or even some handicrafts like the felt shoes I made. However, these five are now my ultimate favourites of 2013. I'd be happy to hear if you have some other favourites, which didn't make to top of my list.

sunnuntai 29. joulukuuta 2013

Tummaa ja simppeliä

Tästä kortista tuli melkoisen tummasävyinen, vaikka korttipohja on valkea. Pidin tämän tarkoituksella simppelinä, koska leimakuva on melko iso.

Tummanharmaa paperi on kierrätetty joululahjapaketista, violetti kuviopaperi on Papermanian Chronology -lehtiöstä ja leimasin on FinnStamperin. Leimasin valkealla musteella kuvion harmaalle pohjalle ja vahvistin sen jälkeen vielä valkealla geelikynällä, kun jotenkin kuvio jäi vähän hailakaksi. Teksti on pätkä Teippitarhan teippiä. Kuviopaperi ja leimakuva on stanssattu Sizzixin Framelitseillä ja kohotettu 1mm ja 2 mm kohotarrapaloilla, vaikka sitä ei oikein tästä kuvakulmasta näe.

perjantai 27. joulukuuta 2013

Jouluinen namutervehdys koirakaverille

Joulu on jo takana, mutta postataan nyt vielä yksi jouluaiheinen työ... Tein tämän namupussin kavereidemme koiralle. Sellofaanipussissa on kuivattua ankkaa ja kanaa, jotka on ainakin meidän koiran suurinta herkkua. Kuviopaperi on DCWV:n lehtiöstä ja hauva on Penny Blackin setistä. Alkuperäistä leimakuvaa on tosin muokattu sen verran, että jätin toisen koiran pois, jotta sabluunan läpi kirjoitettu tervehdysteksti mahtui kunnolla.


maanantai 23. joulukuuta 2013

Season's Greetings

Vielä yksi jouluinen tulitikkuaski ennen joulua. Kuviopaperi on DCWV:n paperikosta. 3D kuva ja tervehdysteksti on 3D kuva-arkista, jonka ostin Tampereen Kädentaitomessuilta Charlottan ständiltä. Kuvan olen liimannut ilman kummempia korotuksia yhteen, mutta tervehdyksen kohotin 2 mm kohotarrapaloilla.


Tämän postauksen myötä toivotan kaikille lukijoilleni oikein Rauhallista Joulua!

Merry Christmas to all my lovely readers!

perjantai 20. joulukuuta 2013

Joulu tuli etukäteen

Sain joululahjan mieheltäni jo tänään, kun posti toi niin ison paketin, että sitä oli hieman hankala piilotella. Ja voi mikä lahja! Sain sekä toivomani Bind-It-All -sidontalaitteen että bonarina Zutterin DreamKuts -leikkurin. *tuuletus* Voi tätä iloa ja onnea! Kyllä ensi vuonna kelpaa askarrella muistikirjoja ja kalentereita ja albumeja ja vaikka mitä. Sormet syyhyäisi hyökätä heti laitteiden kimppuun, mutta täytyy ensin käydä ostamassa metallikierteitä, että pääsen testaamaan BIA:a kunnolla. DreamKutsin ja BIAn rei'itysominaisuudet kyllä testasin jo...

Tässä vielä mun uudet aarteet:


keskiviikko 18. joulukuuta 2013

Wellington vihreässä askissa

Kun lokakuussa tein postauksen Wellington tulitikkurasiassa, niin Eija kyseli kommenteissa vihreänsävyisen version perään. Tottahan lukijoita täytyy kuunnella, joten tässäpä tulee... :)


Kuviopaperi on DCWV:n joulupaperikosta, Wellington leikattu irti Wellington 6x6 -paperikosta. Koristeena Papermanian vihreä rusetti.


Takapuolelle leimasin FinnStamperin "Valoa pimeyteen" tekstin - sopii mielestäni erinomaisesti tulitikkuaskiin.

sunnuntai 15. joulukuuta 2013

Lumiukkosoppaa

Viime vuonna tein innoissani lumiukkosoppapusseja pieniksi joulumuistamisiksi kavereille, mutta tänä vuonna koko homma meinasi unohtua. Onnekseni tuskailin perjantaina askartelupöydän ääressä, että mitä tekisin. Jouluaiheet kiinnostivat vielä kauheasti, mutta kortteja en enää yksinkertaisesti voi tehdä, kun en halua niitä ensi vuodeksi alkaa vielä tehdä. Niinpä sitten lumiukkosoppa tuli mieleeni, kun pussejakin oli vielä viime vuodelta jäljellä. Tässä muutama näytille.


Kuviopaperit on DCWV:n lehtiöstä, lumiukko on Penny Blackin ja väritetty pääsääntöisesti ProMarkereilla. Punavalkeassa kuvassa tosin olen käyttänyt lisäksi hatussa ja huivissa valkeaa geelikynää. Sinisen lumiukon hatun reunassa ja tupsussa on lisäksi Sticklesiä. Pussien takapuolelle olen kirjoittanut ohjeen, jonka lunttasin Teippitarhan blogista, kun en ihan ulkoa muistanut.

Sisältöhän on tuttuun tapaan pikakaakakopussi (VanHouten), minivaahtokarkkeja sekä candy cane eli piparminttu"kävelykeppi".

keskiviikko 11. joulukuuta 2013

Yksivärinen Elisabeth Bell -kortti

Elisabeth Bell's World challenge blogissa on marras-joulukuun haasteena "monochromatic" eli yksivärisyys. Kovin, kovin haastava aihe, mutta sehän haasteiden tarkoitus toisaalta on - mennä hieman oman mukavuusalueen ulkopuolelle omien askartelutaitojen suhteen. Tässä minun tulkintani teemasta.


Eli jonkin askartelulehden kylkiäisinä saatu Elisabeth Bellin tyttönen on väritetty ProMarkereilla ja puuväreillä - ja kohotettu taustasta 3D tarroilla. Kuviopaperi on DCWV:n megalehtiöstä ja koristeena on washiteippejä, Askartelupuoti Piasta ostettu rusetti ja Papermanian valkeista paperikukista koottuja kukkasia. Väritin paperikukat ensin ProMarkereilla, kasasin haaraniiteillä ja lisäsin koristeeksi Sticklesiä. Myös tytön mekon helmassa on hieman Sticklesiä, mutta valitettavan huonosti näkyy... Oikeasti tyttösen iho on väritetty ihan ihonväriseksi, mutta kamera näköjään "söi" värin pois ja tyttönen näyttää todella kalpealta. Pöh! Pitäisi saada kuvattua päivänvalossa, niin tulisi parempaa jälkeä.

Olen kovin tyytyväinen tähän korttiin, mutta mies yllätti silti kehumalla korttia ehkä parhaaksi, jonka olen koskaan tehnyt!!??


I made this card for Elisabeth Bell's World challenge, which is "Monochromatic". I've got the lovely Elisabeth Bell's girl with a craft magazine already some time ago and I think that she's really adorable! I've coloured her with ProMarkers and colour pencils - and although I've coloured her skin too, the camera made her look way too pale... :( The paper is from DCWV stack and I've embelished the card with some washi tape, bow and flowers, which are Papermania's white paper flowers coloured with ProMarkers. I added some Stickles to the flowers and girl's dress, but unfortunately it's properly visible only in the flowers. However, if you take a close look, you may see that there's something glittering in the hem and boots too. 

I hate this dark time of the year, it's quite impossible to get good photos when you're at home only when it's pitch black outside. Anyway, the card looks nice in the real life - so nice that my hubby thought it's one of the best cards I've ever made!

maanantai 9. joulukuuta 2013

Pakettikortteja

Joulukortit on nyt ehkä suurin piirtein tehty, joten siirryin pakettikortteihin. Aku Ankan mukana tuli kyllä Ankkalinnan asukeilla kuvitettuja pakettikortteja, mutta ehkä itsetehdyt on kuitenkin mukavampia... Idean pyöreään pakettikorttin pöllin joulukorttipajassa ystävältäni, joskin sen jälkeen olen pyöreitä nähnyt muissa askartelublogeissakin. Itse olen ollut jotenkin jumittunut kulmikkaisiin pakettikortteihin, mutta pyöreät tuo kyllä hauskaa vaihtelua.


Ylävasemmalla olevassa kortissa on sininen helmiäiskartonki pohjana, sen päällä turkoosia ja harmaata helmiäispaperia sekä DCWV:n The Christmas and Winter -paperikon lumihiutalekuviopaperi.  Korostin lumihiutaleita vähän Sticklesillä, mutta näkyy valitettavan huonosti tässä kuvassa... Oikealla ylhäällä on vaaleansininen kartonki pohjana ja samaista DCWV:n kuviopaperia päällä. Pohjakartongin reunus on lisäksi koristeltu Sticklesillä, sävy Diamond. Keskellä oleva pakettikortti sai pohjakseen valkean helmiäiskartongin ja päälle silppulaatikosta kuviopaperia, joka on muistaakseni Clas Ohlsonin talviaiheisesta skräppisetistä.

Ruskeat pakettikortit on muuten samanlaisia, DCWV:n paperikon kuusipaperilla kuvitettuja, mutta vasemmanpuoleisessa on lisäksi reunoilla Distress Sticklesiä sävy Tattered Rose. Kaikki ympyrät on tehty Nellie Snellenin ympyrästansseilla - myös narunreiät lukuunottamatta keskimmäistä korttia, johon tein reiän ihan tavallisellä rei'ittäjällä.

torstai 5. joulukuuta 2013

Vielä pari joulukorttia

Työkaverini oli kovasti joulukortteja vailla, joten aikani kuluksi aiemmin tällä viikolla tuli pari korttia vielä tehtyä lisää... Nyt täytyy kyllä lopettaa näiden teko - ehkä. ;)


Annabelle luistelee taas tässä kortissa. Valkealle korttipohjalle on kiinnitetty Forever Friendsin joulupaperikosta kuviopaperi ja valkealle kartongille leimattu ja ProMarkereilla väritetty Annabelle ystävineen on kohotettu 3D tarrapaloilla kolmiulotteisuuden aikaansaamiseksi. Kuvassa näkyy vähän huonosti, mutta Sticklessillä olen luonut vähän lumi/jääefektiä.

Toinen kortti on tämmöinen hieman epäjoulumainen väriensä puolesta, mutta mielestäni tästä tuli kuitenkin aika hauska. Penny Blackin iki-ihana lumiukko (siis jos joku ei ole vielä ymmärtänyt, niin rakastan tätä lumiukkoa) on väritetty ProMarkereilla ja hankea on korostettu Sticklessillä. Joululeima on FinnStamperin ja stanssasin sen Nellie Snellenin ympyrästanssilla. Turkoosi helmiäispaperi on jonkun Sinellin askartelusetin mukana tullutta.

sunnuntai 1. joulukuuta 2013

Kultaa ja sinistä

En ole vielä kertaakaan osallistunut P*skarteluhaasteeseen, mutta nyt oli sen verran kutkuttava aihe, että on pakko. :) Aiheena on siis "kulta + oma valinta" eli kullan lisäksi saa käyttää yhtä muuta väriä työssä. Ostin juuri kultaista embossausjauhetta, joten se pääsi heti testiin.

Hyvin simppelillä linjalla menin, leimatun ja embossatun tähtitaivaan ja tekstin lisäksi koristeena vain pätkä kultaista ääriviivatarraa. Leimat on FinnStamperin, kohopulveli Ranger. Miehen mielestä kortti on liian CAS, mutta minusta tämä on omalla tavallaan tosi kiva.

lauantai 30. marraskuuta 2013

Talvisia tulitikkurasioita

Ja ehkä vähän jouluisiakin. Eli tuunattuja tulitikkurasioita on taas vuorossa. Suorakaiteen muotoiset rasiat tuunasin eilen, talonmalliset tein jo viikko sitten. Paperit on kaikissa DCWV:n The Christmas and Winter -lehtiöstä, siitä isosta, josta kirjoitin jo aiemmin.

Näissä askeissa on hieman pidempiä tulitikkuja, sellaisia takkatikuiksi sopivia. Raapaisupinta on vain yhdellä sivulla, joten paperin sai siististi pyöräytettyä ympäri kauttaaltaan, vain raapaisupinta piti jättää paljaaksi. Merry Christmas -etiketti on leikattu irti yhdestä kuviopaperista, muuten tuo jouluinen versio on hyvin pelkistetty. Paperi oli sen verran koristeellinen, että en muita koristeita siihen lisäillyt. Lumihiutaleaskissa sen sijaan on lisänä lumihiutaleita, jotka on tehty Fiskarsin lävistäjillä sekä kaverilta lainaamallani Lidlin lumihiutalelävistäjällä. Kaikki lumihiutaleet on kuorrutettu Sticklessillä, sävyinä Frosted Lace, Diamond ja Baby Blue. Jokainen lumihiutale on hieman erilainen (kuten oikeastikin) - erilaisia lumihiutalemalleja ja eri sävyistä kimalleliimaa on yhdistelty niin, että jokainen on hieman toisistaan poikkeava.

Tässä talonmallisessa askissa on tuota samaista lumihiutalepaperia kuin ylemmässäkin kuvassa, mutta lisäksi olen leimannut FinnStamperin "Valoa pimeyteen" -leimasimella tekstin vaaleammalle kuviopaperille. Lisäksi korostin leimatekstiä sinisellä geelikynällä. Tässä versiossa koristelin myös tikkulaatikon käytännönsyistä: laatikko oli aavistuksen löysä ja meinasi tippua, joten vähän kartonkia ja paperia kylkeen, että pysyy paremmin paikoillaan eikä tikut lentele ympäriinsä. Askin toinen puoli on koristeltu samanlaisilla lumihiutaleilla kuin ylempi aski.

Tässä sama FinnStamperin leima kuviopaperista leikatussa tägissä, mutta maskasin sen kahdelle riville, kun ei olisi muuten kunnolla mahtunut. Korostin tekstin kultaisella geelikynällä, mutta näyttää ainakin tässä valokuvassa melko keltaiselta...

keskiviikko 27. marraskuuta 2013

Vauvakortti

Tein viikonloppuna yhden vauvakortin, niin pääsin testaamaan yhtä uusista leimasimista ja uutta washiteippiä ja uutta nauhaa ja ja ja... :)

13x13cm kortti on tehty kermanvalkeasta kartongista. Kuviopaperi on DCWV:n Tahiti Beach Stack -lehtiöstä ja kirahvi on ihana FlonzCraftin leimasin, jonka tilasin voitettuani Penny Black & More -haasteen. Tekstileima ja tutti on Forever Friendsin New Arrival -setistä. Kirahvi ja tutti on väritetty ProMarkereilla. Koristeena on Teippitarhan washiteippiä, jonka ostin Tampereen Kädentaitomessuilta, Tikatasta ostamaani nauhaa sekä vaaleansininen helmihaaraniitti, josta tutti roikkuu.

sunnuntai 24. marraskuuta 2013

Piparin tuoksua...

Eilen meillä pidettiin joulukorttipaja, johon tein jotain täällä blogissakin esiteltyjä joulukortteja malliksi. Iltapäivä/ilta meni oikein hyvin, vaikken itse ehtinyt tehdä kuin yhden ainoan kortin... Kuusi naista askarteli ja yksi neuloi, minä emännöin ja neuvoin parhaani mukaani välineiden käytössä. Illemmalla ehdin sitten itsekin hetkeksi istahtaa pöydän ääreen ja tehdä yhden suklaalevykortin.

Pohjana on tummanvihreä skräppikartonki, jonka olen mitoittanut Fazerin suklaalevylle: pohja ja kansi on 9cm, sivut 1 cm ja tasku 5 cm. Päällystin rasian DCWV:n The Christmas and Winter 180 stack -lehtiön piparkakkupaperilla, samaten tägit on tuosta lehtiöstä. Piparin tuoksua... -leimasin on FinnStamperin, lisänä haaraniitti, jolla Happy Holiday -tägi on kiinni, sekä tummanvihreää nauhaa, joka pitää kortin kiinni.

Sisäpuolella on pieni etiketti tervehdystä varten ja taskun reunassa on suikale kuviopaperia tuosta samaisesta DCWV:n lehtiöstä. Oli muuten aikamoinen löytö tuo lehtiö, 180 arkkia 30,5x30,5 cm kuviopapereita (kolme aina yhtä kuosia), maksoi Variston Sinellissä 23€! Siinä on kyllä mulle nyt useamman joulun/talven kuviopaperit. :)

tiistai 19. marraskuuta 2013

Tagikortti

Maissin jouluinen tagikortti innoitti minutkin kokeilemaan tagikortin tekoa. Käytin apuna Maissin kaavaa, joskin mitoitin sen vähän uusiksi sisälle tulevan tagin mukaan.


Tagitasku on tehty kultaisesta kartongista, jonka olen ostanut Tiimarista. Kuviopaperit on DCWV:n Tradewinds-lehtiöstä ja niin upeita, että koristeeksi ei tällä kertaa tullut kuin rusettinauha, joka on kierrätetty jostain lahjasta. Tagi on stanssattu (jälleen kerran) Sizzixin Tickets -stanssilla terrakotan värisestä kartongista. Reikä on stanssattu Nellie Snellenin pikkustanssilla ja aukon ympärille tein vielä vahvistukset tuosta kultaisesta kartongista, jota käytin taskussa. Koristeeksi laitoin vain Tikatasta ostamaani ruutunauhaa, muuten annoin tilaa upealle kuviopaperille. Tagin taustapuoli on jätetty kirjoitustilaksi.



perjantai 15. marraskuuta 2013

Nunohuovutus

Viime viikonloppuna oli Käsityökoulussa syksyn viimeinen kerta ja aiheena nunohuovutus. Nunohuovutuksessa huovutetaan yhteen kahta erilaista materiaalia, meidän tapauksessamme silkkisifonkia ja merinovillaa. Opettajan mukaan nuo materiaalit huopuvat helpoimmin ja varmimmin yhteen, joten siksi aloitimme niillä. Periaattessa voi kyllä kokeilla huovuttaa yhteen melkein mitä vain villan kanssa, esim. vanhoja pitsiliinoja, huiveja tms.

Me siis huovutimme silkkisifonkihuiveihin pitkäkuituista merinovillaa. Huivit olimme valinneet jo aiemmin ja tilanneet sen väriset merinovillat mitä kukakin halusi. Paitsi, että minä koin ensimmäisen järkytyksen villojen tultua... Olin aivan varma, että olin tilannut yhden meleeratun vihreän kerän ja violettia/sinisävyistä villaa kaksi kerää, mutta mitä tuli: vaaleanpunaista! Tai no siis vihreä oli ihan sitä mitä pitikin, mutta violetin sijaan tuli vaaleanpunaista. "Pikkuisen" oli värit näytöllä vääristyneet eikä tilatessa valitettavasti ollut mallivilloja kaikista väreistä. Onneksi koululla oli jotain ylimääräisiä villoja, joten pääsin vaihtamaan vaaleanpunaiset pois. Huivini oli limenvihreä, joten lopullisiksi villojen väreiksi valikoitui meleerattu vihreä, meleerattu sininen ja yksivärinen violetti.

Ensimmäinen ilta oli varattu suunnittelulle ja villojen asettelulle. Minulla löi pää aluksi aivan tyhjää eikä ollut mitään ideaa, että mitä teen. Istuttuani hetken värikynät kädessä muistilehtiön ääressä sain hahmoteltua muutaman vaihtoehtoisen kuvion, joista viimeinen oli sitten niin inspiroiva ja kiva, että päätin sen toteuttaa. Alkuperäinen ajatukseni oli eriväriset sulat, mutta lopputulos näyttää enemmän lehdiltä. Ei haittaa, olen kuitenkin huiviin todella tyytyväinen. :)


Merinovillasta muotoillut lehdet. Ylempi jäänsinistä ja alempi vihreää meleerattua villaa.
Villat siis aseteltiin haluttuun kuvioon huiville. Merinovillaa sai ohentaa melkoisesti, ettei tule liian paksuja köntsiä ja huopuminen tapahtuisi mahdollisimman hyvin. Huomasin, että meleerattua villaa oli paljon helpompi käsitellä kuin yksiväristä - se taipui esim. lehden muotoon paljon helpommin ja kauniimmin. Muutenkin tuo meleerattu tuntui paremmalta; niin pehmeää, niin kaunista! Tein kuitenkin lehtiä myös violetista, että saisin vähän särmää melko herkkään huiviin.
Villat aseteltu haluttuun malliin silkkisifonkihuiville. Kuvassa näkyvä tumma neliskanttinen alue on kuminen matto, jonka päällä huivia rullattiin, jottei se liukunut suojamuovin päällä vaan pyöri.
 Kun kuviot oli paikoillaan, niin huivia alettiin kastella kuumalla saippuavedellä vähän kerrallaan ja samalla huivi rullattiin kuplamuoviin puupalikan ympärille. Siitä vaiheesta ei tietenkään ole yhtään kuvaa... Helpoimmin homma sujui, kun kaveri ruiskutti sitä saippuavettä pullosta aina pienelle matkalle ja itse rullasi huivia puupalikan ympärille. Kun koko huivi oli paketissa, niin pyyhe vielä ympärille ja sitten alettiin rullata. 300 kertaa edes takaisin ensimmäisen kerran, sen jälkeen huivi auki ja uudelleen kastellen ja rullaten nippuun. Toisella kerralla huivi rullattiin eri päästä kuin ensimmäisellä kerralla eli se pääty, joka oli ollut ensimmäisellä kerralla ulommaisena meni toisella kerralla sisimmäksi. Taas 300 kertaa rullausta ja sen jälkeen paketti auki.

Huuhtelu paljasti, että jotkut villa-alueet eivät olleet huopuneet ihan täydellisesti, joten käsittelin vielä ne kohdat käsin hieroen kuuman saippuaveden avulla. Violetti villa huopui tuskastuttavan huonosti enkä ollut itse asiassa ainoa, jolla oli tuon villan kanssa haasteita. Eli ensivaikutelma villan käsiteltävyydestä piti paikkansa myös huopuvuuden osalta. Käsinhuovutuksen jälkeen villat oli toki paremmin kiinni, mutta violetti käyttäytyi silti nihkeästi ja villan kuidut nousivat siitä pystyyn, joten violetit lehdet "pörhistelevät". Noh, onpahan kolmiulotteista efektiä huivissa...
Valmis huivi. Kuvan alareunasta näkee, että kuivaustelineellä kuivumassa olleen huivin päädyt olivat kuvanottohetkellä vielä märät, vaikka muuten huivi ja villat olivat jo kuivat.
Oma huivini on melkoisen "harva", jätin tarkoituksella huivipohjan näkyviin ja sijoittelin villat väljästi. Jotkun koulukavereista teki kuitenkin hyvin toisen tyyppisiä huiveja ja täyttivät koko pohjan villalla, jolloin huivista tuli paksumpi ja siten varmasti myös lämpöisempi. Osa laittoi kuvioita menemään myös huivin reunan yli, jolloin lopputulos oli hieman pitsimäinen tai hapsumainen huivin reuna. Hauska miten erilaisia töitä eri ihmiset tekevät.

Värit eivät tuossa puupöydällä toistu ehkä ihan parhaalla mahdollisella tavalla, mutta tästä saanee kuitenkin jonkinlaisen käsityksen valmiista työstä.

Mitä opin?
- sama villa eri tavalla käsiteltynä voi käyttäytyä hyvin eri tavoin
- kun tekee suunnittelutyön huolella, niin tekeminen helpottuu ja nopeutuu
- huovuttaessa tulee aina yllätyksiä ja nunohuovutuksessa niitä tulee erityisesti, koska eri materiaalit käyttäytyvät yhdessä eri tavoin
- silkkisifonkia huovuttaessa ei voi neulata, koska neula repii kankaan rikki => jos tarvitsee paikata huovutuskohtia, niin se tehdään sormin hieromalla kuuman saippuaveden kanssa
- pitkäkuituisesta villasta, kuten merinovillasta ei synny huopahelmiä yhtä helposti kuin lyhytkuituisesta. Tai pallo kyllä syntyy, mutta siihen tulee paljon helpommin syviä juovia kuin mitä lyhytkuituiseen ja pitkäkuituista villaa on nihkeämpi neulata jos/kun haluaa niitä juovia paikata kuivalla villakuidulla. Kokeilin siis tehdä pienestä määrästä ylijäämävillaa huopahelmiä, mutta merinovilla ei tosiaan ollut siinä parhaimmillaan...

Tämä oli kivaa ja ehdottomasti kokeilen vielä tulevaisuudessa uudelleenkin. Merinovillaa jäi vielä vaikka kuinka paljon, joten ainakaan villan puutteeseen ei nunohuovutus kaadu. :) Suurin aika meni kuvion asetteluun, mutta itse huovutus oli todella nopea prosessi.

keskiviikko 13. marraskuuta 2013

Lohtuaskartelua

Eilen illalla päätin kokeilla suklaakonvehtien tekoa, kun ostin suklaamuotinkin ja olin ajatellut tehdä lahjaksi tänä jouluna makeisia - pitäähän ne toki testata ennen varsinaista lahjasatsin tekoa. Kun konvehtimassa päätyi sitten lattialle, housuille, sukkiin, matolle, seinälle ja keittiön kalusteisiin, niin ketutus oli sen verran kova, että tarvitsin lohtuaskartelua. (Älkää kysykö, että miten se massa sinne lattialle päätyi, kulho vain hyppäsi mikrosta ylösalaisin lattialle.) Lohtuaskartelutuokion seurauksena syntyi kortti ihanalla Wild Rose Studion -leimasimella. Osallistun kortillani C... is for Challenge-haasteeseen, jonka teemana on "Winter is coming".


Kortista tuli joulukortti (vaikkei mun pitänyt niitä enää tehdä), kun testasin FinnStamperilta maanantaina tullutta Hyvää Joulua -leimasinta. Kuviopaperit on Clas Ohlsonilta ostetusta skräppisetistä (miten tuon setin papereita vaan riittää edelleen?), myös tuo tägi on samasta setistä. Kehystin kaikki paperit hopeisella kartongilla ja kiinnitin jäänsiniseen 15x15cm korttipohjaan. Kortti on siis melkoisen kookas, mutta onneksi multa löytyy sopivia kirjekuoria. :) Annabelle eläinystävineen on väritetty ProMarkereilla ja lisänä on hieman Sticklessiä sävy "Frosted lace". Tägi on kiinni helmihaaraniitillä ja teksti on tosiaan leimattu FinnStamperin leimalla. Lumihiutaleet on tehty Fiskarsin kuviolävistäjillä ja kuorrutettu Sticklessin sävyillä Frosted Lace ja Diamond.

Tuli muuten aika erillainen tunnelma tähän korttiin kuin mitä aikaisempaan, jossa käytin samaa Annabelle-leimasinta. Värit vaikuttaa kyllä ihan hirveän paljon fiilikseen. Itse pidän tästä kokonaisuutena ehkä enemmän, mutta punainen asu aiemmassa kortissa kyllä hivelee silmää. Mitä mieltä sinä olet?

Joululeimasimen lisäksi tilasin FinnStamperilta muutaman muunkin tekstileiman, muun muassa "Valoa pimeyteen" ja "Piparin tuoksua...". Maanantai olikin onnenpäivä, kun sain kaksi eri leimasinpakettia postissa. FinnStamperin paketin lisäksi sain vihdoin paketin Uudesta Seelannista. Voitin joku aika sitten Penny Black and More Challenge -haasteessa lahjakortin FlonzCraftin verkkokauppaan ja pääsin tilaamaan leimasimia $20 arvosta! Paketti matkasi melkoisen kauan, mutta kannatti odottaa sillä nyt minulla on kasa ihania uusia leimasimia odottamassa

http://www.flonzcraft.com/index.php?route=common/home

Long story short: I needed some comforting time at my crafts desk yesterday after disastrous chocolate making. This is what I created and I participate with this card to C... is for Challenge, where the challenge theme #10 is "Winter is coming". The stamp is Wild Rose Studio's Annabelle, which is colored with ProMarkers. Papers are from a winter themed scrap set and the snowflakes are made with Fiskars's Lever Punches. I used some Stickles both in the image and snowflakes. The stamp says "Merry Christmas" in Finnish.

maanantai 11. marraskuuta 2013

Let it snow -tulitikkurasia

Viikonloppuna en ehtinyt ihan kauheasti istua askartelupöydän ääressä, mutta sain väritettyä muutaman leimakuvan valmiiksi ja ehdin tuunata yhden tulitikkurasian. Perjantai-ilta ja lauantai meni käsityökoulussa, siitä myöhemmin lisää omassa postauksessa.


Paperit on silppulaatikosta - jämiä Clas Ohlsonilta ostetusta skräppisetistä. Värimaailma on siksi hieman erikoinen tämmöiseen talviaiheiseen työhön, mutta yllättävän kiva tästä kuitenkin tuli. Leimakuva on Penny Blackin ja lumihiutaleet on tehty Fiskarsin lävistäjillä. Leimakuva on väritetty tuttuun tapaan ProMarkereilla, lisänä hieman Sticklesiä. Lumihiutaleet on myös kuorrutettu Sticklesillä, sävyt Frosted Lace ja Diamond. Kiinnitin lumihiutaleet toisiinsa ja askiin Glossylla, se on kyllä näppärä aine, kun sopii moneen. :) Leimakuva on stanssattu Nellie Snellenin ympyrästanssilla ja taustalle on stanssattu koriste valkeasta paperista Sizzixin stanssilla.

Toiselle puolelle laitoin lumihiutaleita vähän runsaammin ja stanssasin Sizzixin Tickets-stanssilla taustan tekstille, joka on kasattu tarrakirjaimista. Reunoille laitoin Sticklesiä ja kohotin tekstitägiä aavistuksen pohjasta 3D tarrapaloilla. Kohotusta ei tosin ole paljon, käytin 1 mm paloja.

torstai 7. marraskuuta 2013

Leimakuvan tuunausta

Passion for ProMarkers -haasteen teemana on tällä viikolla (week 223) "Geeks". Leimakuvasta pitäisi siis löytyä silmälasit tai vastaava asuste. Tuo oli sinänsä hankala aihe, että en omista yhtään leimaa, jossa olisi silmälasit, aurinkolasit, silmämaski tai vastaava. Tämä siis tarkoitti sitä, että jouduin (tai pääsin!) tuunaamaan leimakuvaa.

Kanbanin shoppailijatyttö sai päällensä poolopaidan ja silmilleen silmälasit. Silmälasin linsseihin laitoin vähän Glossya, niin tuli kolmiulotteisuutta ja lasiefekti, joka tosin valokuvassa näkyy valitettavan huonosti. Myös kaulalla olevat helmet saivat kolmiulotteisuutta, kun lisäsin niihin Liquid Pearlsia sävy "White Opal". Kuva on väritetty tuttuun tapaan ProMarkereilla, lukuunottamatta siis helmiä, jotka on korostettu tuolla helmiäisellä. Taustapaperi on Tiimarista ostetusta PapeRPack -setistä, samoin kuin tuon FinnStamperin "Ystävälle"-leimasin taustana käytetty paperi. Glitteri oli paperissa valmiina, mutta oikeaan reunaan lisäsin tehosteeksi vielä washiteippiä. Kuva ja sen taustakehys on stanssattu Sizzixin Tickets-sarjan framelitseillä, tekstileima Nellie Snellenin ympyrästanssilla.

Olen todella tyytyväinen lopputulokseen ja silmälasit on livenä ihan sikahienot (vaikka itse sanonkin). Tuosta Glossyn käytöstä laseissa en voi kuitenkaan ottaa keksijän kunniaa itselleni vaan olen tuohon kikkaan törmännyt joskus blogosfäärissä. Kenen blogissa sen olen ekan kerran nähnyt, ei mitään hajua...

This week's (week 223) Passion for ProMarkers challenge theme is "Geeks". So glasses or some form of eye ware should be in the image. This theme gave me some trouble since I don't own any stamps with eye ware, but that simply meant that I had to (or I got to) do some creative tuning. :) So Kanban's shopping girl got polo shirt and glasses. I added some Glossy to the glasses to give glass-look effect, but unfortunately it's not really shown in the picture. In real life they look really lively! The image is coloured with ProMarkers (as always), but I did add some Liquid Pearls to the pearls around girls neck to give pearly shine. The text stamp is from FinnStamper and it says "to a friend" in Finnish. Papers are from PapeRPack set and the glitter was already in the paper, but I used some washi tape as additional decoration. Both the image and it's background is cut with Sizzix Tickets framelits, the text is cut with Nellie Snellen die. 

I'm really, very happy with the end result, I hope you enjoy this card too!

tiistai 5. marraskuuta 2013

Embossausta

Viikonloppuna ehdin vihdoin kokeilla embossausta kuumailmapuhaltimella. Koska ystävän kartongeista oli vielä materiaalia jäljellä tägeihin, niin jatkoin tägitehtailua. Musteena käytin VersaMark Dazzle -mustetta, sävy "champagne". Kohojauheena oli puolestaan Rangerin kirkas Embossing Powder.

Hommahan toimii siis niin, että kuva leimataan vesipohjaisella musteella ja sen jälkeen kuorrutetaan kohojauheella niin, että koko kuva peittyy kauttaaltaan. Ylimääräiset jauheet kopistellaan paperille, josta ne on helppo kaataa takaisin purkkiin. Sen jälkeen kuumailmapuhaltimella sulatetaan kohojauhe. Helppoa kuin heinänteko, etenkin kun oli ammattilaisen vinkit pohjalla vierailtuani Sinellin messuosastolla... Eli kannattaa aloittaa yhdestä kohdasta ja kuumentaa hitaasti liikutellen niin kauan, että jauhe alkaa sulaa. Sen jälkeen sulatus sujuukin ihan hujauksessa ja jäljestä saa varmasti tasaisen.

Leimasimet on vanhoja tuttuja: Finnstamperin tekstileima, AladinEn lankakerät, nappi ja nauha, sekä Tiimarista ostetun leimasinsetin vanha ompelukone. Kaikissa on sama muste ja kohojauhe, mutta kuten näkyy, eri värisellä kartongilla saa todella erilaisen efektin aikaan. Tuossa oikeanpuoleisimmassa on oikeasti hopeinen kartonki, mutta kamera halusi näköjään tehdä siitä luonnonvalon kanssa vaaleansinisen...

sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Shades of grey

Tämän viikon Passion for ProMarkers -haasteen aiheena on 'shades of grey'. Eli kuva pitäisi värittää pelkästään harmaan eri sävyin. Onneksi ostin Hulluilta Päiviltä ProMarker-setin, jossa on pelkästään harmaan sävyjä (Cool Grey 1-5 + musta), joten pääsin tarttumaan haasteeseen suht hyvin. Isänpäiväkortti oli tekemättä, joten ajattelin lyödä kaksi kärpästä yhdellä iskulla ja tehdä siis isänpäiväkortin harmaan sävyissä.
Tarkalleen ottaen haasteessa puhuttiin vain kuvan värityksestä pelkillä harmaan sävyillä, mutta minä tein joka tapauksessa koko kortin harmaana. Vähän on toki valkoista mukana, mutta se sallittakoon. Leimakuva on Papermanian Nostalgia Pastimes-setistä ja se on siis väritetty ProMarkereilla, sävyt Cool Grey 1-5. Kuviopaperit on Papermanian Liquorice Sherbet -lehtiöstä ja stanssit Nellie Snellen ja Sizzix. Lisänä vähän Liquid Pearlsia, puolihelmiä ja ääriviivatarrateksti. En yleensä käytä helmiä miehisten korttien koristeina, mutta enpä toisaalta yleensä tee täysin harmaita korttejakaan... Korttipohjakin on harmaa.


This week's Passion for ProMarkers challenge's theme is 'shades of grey' - so you are allowed to use only shades of grey when colouring an image. The image is from Papermania's Nostalgia Pastimes stamp set and I've coloured it with ProMarkers, tones Cool Grey 1-5. Papers are also Papermania (Liquorice Sherbet) and dies I've used are Nellie Snellen and Sizzix. I've used some Liquid Pearls and sticker pearls (what do you call them in English?) to embellish and the text (also sticker) says "For dad" in Finnish. So the card is going to dad on Father's Day. Now, I don't usually use pearls in male cards, but on the other hand - I don't usually use only grey tones either. :)

torstai 31. lokakuuta 2013

Wellington tulitikkurasiassa

Kylläpäs nyt näyttää syntyvän taas kaikkea muuta paitsi kortteja... Enkä ole vielä ehtinyt sitä kuumailmapuhallintakaan testaamaan. Ehkä viikonloppuna... :)

Tämä tulitikkuaski on menossa viikonloppuna lahjaksi. Värit on melko jouluiset, mutta jätin tarkoituksella kaikki tervehdykset pois, jotta tämä sopii esilläpidettäväksi muulloinkin.


Kuviopaperit on vanhasta Forever Friends -joululehtiöstä ja Wellington nojatuolissa on leikattu Wellington 6x6 -paperikosta. Stanssasin kehyksen Sizzixin Tickets -stanssisetillä ja tein rajauksesta tarkoituksella melko tiukan. Nauha on kierrätetty jostain vanhasta paketista ja rusetti on jostain Papermanian rusettisetistä. Olen lajitellut rusetit väreittäin pieneen lokerikkoon, joten tarkat tiedot ovat menneet roskiin joskus aikapäiviä sitten...


Paperit kiinnitän tulitikkurasioihin yleensä voimateipillä tai jollain muulla kaksipuolisella teipillä. Kangasnauhojen kiinnityksessä suosin yksinomaan voimateippiä, koska se tuntuu pitävän parhaiten. Rusettien ja kukkien kiinnityksessä käytin aiemmin melko paljon liimatäpliä, mutta olen viime aikoina alkanut suosia enemmän kuumaliimaa - varsinkin käyttöön tulevissa töissä, kuten tulitikkurasioissa, muistikirjoissa ja laatikoissa. Tässäkin tulitikkurasiassa kiinnitystarpeina on ollut voimateippi ja kuumaliima.

tiistai 29. lokakuuta 2013

Lisää tägejä ja vähän hankintoja

Joku aika sitten tein ystävälleni pieniä tägejä. Nyt tein muutaman lisää, tosin hieman kookkaampia ja eri mallisia. Supersimppelillä linjalla jatketaan, ei juurikaan muita koristeita kuin leimat.


Stanssasin tägit Sizzixin Tickets Framelits -setillä, jonka kahta suurinta kokoa tulee muuten käytettyä melko vähän. Reiät tein Nellie Snellenin ympyräsetin pienimmällä stanssilla. Oranssissa tägissä on sama Finnstamperin "Käsin tehty - handmade"-leima kuin aiemmissa pikkutägeissäkin - samaten tuon spooky-kissa pääsi siihen. Muut leimasimet ovatkin sitten jostain Tiimarista ostetusta käsityöaiheisesta setistä. Oranssissa tägissä lisänä vähän Liquid Pearlsillä tehtyjä koristeita, mutta muuten nämä on tosiaan hyvin pelkistettyjä. Toiselle puolelle on tehty viivoitus kirjoittamista varten ihan mustalla, ohutkärkisellä tussilla viivoittimen avulla.

Sunnuntaina tuli muuten käytyä Sinellin joulunavajaisissa Varistossa, tosin muun seurueen kärsimättömyyden takia en ehtinyt sitten kiertelemään vaan tein vain täsmäiskun kaupan puolelle. Mukaan lähti kuumailmapuhallin (jee!) sekä mustetta ja embossausjauhetta. Lisäksi ääriviivatarroja, talon mallisia tulitikkuaskeja ja voimateippiä. En vain ole vielä ehtinyt lainkaan testata puhallinta kotona, yritän tänä iltana hetkeksi rauhoittua askartelupöydän ääreen "leikkimään". Oli muuten Sinellissä jengiä, voi tsiisus! Jono kassalle taisi jossain vaiheessa yltää takaseinään - tosin minun liittyessä jonoon se oli menossa "vasta" ääriviivatarraseinän loppupäässä (Variston liikkeessä käyneet tietävät, että siitäkin on muutama metri kassalle). Ostosten lisäksi kassiin pääsi Joulukortti-kuvasto, mistä voi sitten inspiroitua vielä tässä syksyn mittaan. Itse tuskin enää kovin montaa korttia teen, mutta noita ideoitahan voi soveltaa vaikka niihin tulitikkurasioihin...

sunnuntai 27. lokakuuta 2013

Huopatossut

Käsityökoulun osa 2 - eli kolmiulotteinen huovutus, jossa harjoiteltiin sauman huovutusta. Työksi sai valita huopatossut tai laukun ja kuten otsikko kertoo, niin minä päätin tehdä jalanlämmittäjät.

Työ aloitettiin tekemällä kaava. Minulle homma oli helppo, kun tein tossut itselleni, joten ei muuta kuin paljain jalon seisomaan kaavapaperille ja kaveri piirsi jalan ympäri. Sen jälkeen kaavaan lisättiin 3 cm saumavaraa ja leikattiin kaava kuplamuovista. Tuon kuplamuovikaavan päälle alettiin sitten latoa villakerroksia ristikkäin huopakangasta varten. Villaa ladottiin kaavaa suuremmalle alueelle niin, että työhän tuli vielä 3 cm kutistumisvaraa saumavarojen lisäksi. Tuossa vaiheessa työ vaikutti aikamoiselta jättiläisen huopikkaan alulta, mutta opettaja vakuutti, että se menee kasaan eikä hurjalta tuntuvat sauma- ja kutistumisvarat ole yhtään liikaa. Kun olin saanut pohjat kasattua, niin sen jälkeen villasta tehtiin samalla periaatteella (eli ristikkäin latomalla, kuten tasohuovutuksessa) kannet. Kansiin ei kuitenkaan lisätty enää ylimääräistä vaan kannet olivat melkolailla kaavan kokoiset.

Pohjien villat ladottu.

Pohja ja kansi muotoiltu, valmiina huovutettavaksi.
Kun villakerroslevyt oli valmiina, niin itse huovutuksen ensimmäinen vaihe pääsi alkuun. Pohja kasteltiin kuumalla saippuavedellä ja hierottiin varovaisesti sisäänpäin suuntautuvilla liikkeillä ennen kuin kuplamuovikaava asetettiin pohjalle. Saumavaroja ei saanut kastella, joten etenin tosi varovasti vaiheittain alueen kastelussa ja sovitin kaavaa paikoillee moneen otteeseen. Mä olen ihan surkea arvioimaan mittoja, joten oli hankala hahmottaa, että missä vaiheessa oikean kokoinen alue on märkä... Kun kaava oli paikoillaan, saumat käännettiin kaavan päälle. Epäilin aluksi suuresti, että näinköhän kuiva villa asettuu kääntämällä kaavan päälle niin, että saan kannen sitten saumavarojen päälle, mutta kyllä se näytti sen verran asettuvan, että sain tosiaan kannet saumojen päälle. Kaava jäi siis tuon "kakun" sisälle.

Pohja kasteltu ja varovasti huovutettu kaavan alta.

Saumat käännetty sisään kaavan päälle.
Huovutus aloitettiin saumoista sisäänpäin huovuttaen pyörivin liikkein verkon läpi. Paneuduin saumojen huovuttamiseen todella huolella ja sainkin saumat ihan kivasti huopumaan umpeen. Kun työ oli kauttaaltaan huovutettu, niin tossuun leikattiin aukko siihen kohtaan, mihin tossun suu haluttiin ja kaava otettiin ulos. Tässä vaiheessa näki kunnolla, että miten hyvin saumat olivat huopuneet ja olisiko jossain kohdassa tossua tarvetta lisätä villaa neulaamalla. Toisen (ensimmäisenä tekemäni) tossun saumat olivat erittäin hyvät, mutta pohjaa, kärkeä ja kantaa piti hieman vahvistaa. Toisen tossut saumat olivat sen sijaan jääneet parista kohdasta pahasti auki, joten niitä sai neulahuovuttaa vähän reippaamin. Neulotin molempia tossuja kyllä ihan jonkinverran, että saisin huopakankaasta mahdollisimman tiiviin ja siten tossuista kestävät.

Huovutetut lätyskät. Oikeanpuoleinen on ensimmäisenä huovutettu ja paremmin onnistunut.

Huopatossuaihiot. Suuaukot leikattu ja tossut neulahuovutettu.



Kun tossujen huopakangas oli kunnossa, alkoi itse tossujen muotoilu. Käytin aluksi apuna puista, muovipussiin pujotettua kenkälestiä, jonka avulla huovutin tossua muotoon ja kutistin sitä oikeaan kokoon kuuman veden ja puupalikan avulla. Huomasin, että huopaa saa käsitellä aika ronskilla otteella varsinkin siinä vaiheessa, kun hakee tossulle muotoa ja kutistaa sitä oikeaan kokoon. Vanuttamisen tein lavuaarissa lestin ja puupalikan avulla kaatamalla kuumaa vettä suoraan vedenkeittimestä. Parilla sormella pidin lestin ympärillä ollutta tossua pystyssä ja sitten puupalikalla hakkasin tossua muotoon. Kun huopa oli vähän vanunut kasaan, niin sitten taas jatkettiin kuuman saippuaveden kanssa. Välillä leikkasin saksilla reunasta ylimääräistä huopaa pois, jotta huovan sai paremmin asettumaan haluttuun muotoon. Kärsivällisyyttä kaivattiin etenkin kutistamisessa, mutta siinä missä ensimmäisen tossun kohdalla meinasi epätoivo iskeä, niin toinen tossu lähti muotoutumaan ja kutistumaan ihan sairaan nopeasti. Ilmeisesti ensimmäisen tossun kanssa löysin tekniikan sen verran hyvin, että toinen tossu lähti sen takia työstymään niin hyvin. Ensimmäisen tossun kanssa meni pari tuntia, mutta toisen tossun sain alle tunnissa samaan pisteeseen kuin mitä ensimmäisen kahdessa tunnissa...

Lestin päällä, nyt alkaa näyttää jo tossulta.
Kun tossut alkoivat olla lähes valmiit, niin otin lestin pois ja sovitin omaan jalkaan, jonka jälkeen jatkoin huovuttamista suoraan oman jalan päällä, koska lestillä tossuista tuli aivan liian isot. Tossut olisi voinut huovuttaa myös suoraan omaan jalkaan, mutta työasento oli lestin kanssa työskennellessä hieman ergonomisempi, joten siksi aloitin sillä. Kärsivällisyys palkittiin ja lopulta tossut alkoivat olla valmiit.

Lähes valmiit tossut, koko on jo oikea, mutta vähän vielä viimeistelyä.

Kun tossut olivat oikean kokoisen ja malliset, niin lopuksi vielä kahden puupalikan ja saippuaveden avulla viimeistelin tossujen suuaukot. Isommalla puupalikalla tuin tossuja ja pienemmällä mäiskin huopareunaa, niin että suut kääntyivät sisäänpäin ja saksilla leikattu reuna pehmeni. Tuollaisia "pikkujuttuja" ei kyllä itse hoksaisi, onneksi on erittäin ammattitaitoinen (ja kärsivällinen!) opettaja, joka näytti työvaiheita kädestäpitäen.

Tässä sitten lopputulos. Näitä saa tosin kuivatella vielä muutaman päivän, kun huopa oli tietenkin työstämisen jäljiltä aivan läpimärkää eikä kuiva ihan hetkessä...

Valmiit huopatossut!
Käsintehdyiltä nämä toki näyttävät, mutta käsinhän ne on tehtykin. Ja vielä ihan omin pikkukätösin. :) Kuva ei tee tossuille oikeutta, ovat paremman näköiset luonnossa, mutta tästä saa kuitenkin jonkinlaisen käsityksen. Tossujahan voi myös koristella ja tuunata mieleisekseen, mutta itse jätin ihan tarkoituksella tossut ilman koristeita. Niitä voi toki lisätä sitten jälkikäteen, jos joskus haluaa muuttaa tossujen ilmettä.

Ensimmäiseen tasohuovutusharjoitukseen verrattuna näiden tossujen teko sujui helposti ja suht nopeasti. Selvästi tekemällä oppii. Mitä sitten opin?

- Kun tekee pohjatyön huolella, niin lopussa pääsee vähemmällä. Itse kasasin todella ohuita villakerroksia melkoisen paljon, mutta sen ansiosta sain todella hyvän ja tasaisen huopakankaan. Vaikka jouduinkin jonkun verran neulaamaan tossuja, niin kaikenkaikkiaan huopa oli kuitenkin hyvää, jämäkkää ja tiivistä.
- Kärsivällisyys palkitaan. Vaikka aluksi näyttää, että mitään ei tapahdu ja villaa on järkyttävän paljon "liikaa", niin kyllä se kummasti kasaan menee.
- Huopaa saa käsitellä aika ronskilla otteella. Pienellä sivelyssä huopa ei muotoudu eikä kutistu (ainakaan kovin nopeasti). Kun tossua muotoilee malliin, niin huopaa saa pakottaa ihan ronskisti ylöspäin.
-  Suuaukolta kannattaa leikata ylimääräistä huopaa pois vähän kerrallaan, mutta kokonaisuudessaan aika reilusti. Kun ylimääräisen huovan leikkaa pois, niin jäljelle jäävälle huovalle tulee enemmän tilaa muotoutua. Erityisesti kantapään muotoilussa tämä oli erittäin ollennaista ja suuaukkoa kannattaakin leikata niin, että eteen huopaa voi jättää enemmän ja tossu voi hyvin nousta siitä ylemmäs. Ja vastaavasti kantaa kohden voi suuaukkoa madaltaa ja huopaa leikata enemmän pois, jolloin kantapään saa asettumaan paremmin muotoonsa.
- Huovutusprosessin voi aloittaa aina alusta. Ei muuta kuin tossu kuumaan saippuaveteen ja hieromaan. Eli jos joskus tulevaisuudessa haluan näitä valmiitakin tossuja muotoilla vielä uuteen uskoon, niin marseille-saippuan ja kuuman veden avulla onnistuu.

Tämä oli todella kivaa ja huovutukseen syttyi ihan tosissaan kipinä. En pidä yhtään mahdottomana ajatuksena, että tekisin joskus tulevaisuudessa toisetkin tossut...

perjantai 25. lokakuuta 2013

New home

Tämä kortti syntyi melko nopeasti omaan kotiin muuttaneille ystäville, mutta valmistumisensa jälkeen on sitten seisonut useamman päivän odottamassa kuvaamista ja postitusta. *ups* Nyt on kortti kuitenkin kuvattu ja postitettu, joten laitetaan se tännekin.


Kuviopaperit on jälleen Michele R Designsin Emerald Isle-sarjasta (joo-o, olen hieman tykästynyt niihin...) ja mekko-origamista innostuneena ajattelin kokeilla, että syntyisikö origamitekniikalla talo. No kyllähän siitä syntyi - ainakin jonkinlainen taloksi tunnistettava hahmo. :) Ohjeita tähän etsin jälleen kerran YouTubesta hakusanalla "origami house". Teksti on kirjoitettu mustalla tussilla sapluunan läpi tuon taustapaperin reunasta leikatulle palaselle. Saman sarjan toisen paperin reunasuikaleesta on tehty ovi ja ikkuna taloon. Lisänä mustaa kartonkia, josta tein savupiipun, ja hieman Liquid Pearlsillä tehtyjä helmikoristeita, joista yksi mallaa ovenkahvaa.

tiistai 22. lokakuuta 2013

Origamimekko

Luin tänään lehdestä juttua origameista (ne on kuulemma tällä hetkellä todella pop) ja tämä kortti tuli mieleeni. Tämä on jo vähän vanhempi kortti ja kuva, kun kortti on mennyt synttärisankarille jo kesällä, mutta onneksi olin kuitenkin ottanut kuvan kortista. Muistan, että tämän tekeminen oli tosi hauskaa, joten näitä pitäisi tehdä lisää. En muista enää, että millä ohjeella mekon taittelin, mutta YouTubesta löytyy lukuisia ohjeita, joten varmasti jokainen löytää mieluisensa hakemalla.

 Paperit on Papermanian Liquorice sherbet -lehtiöstä. Niin makeita kuin nämä mustavalkeat paperit ovatkin, niin paksuus oli ehkä hieman väärä mekon taitteluun. Ohuemmasta paperista olisi mekko ollut varmasti helpompi taitella. Let's Celebrate! -leimasin on Papermanian Portobello Road -leimasinsetistä ja se on leimattu helmiäiskartongille, joka on pujotettu mekosta tehtyyn taskuun.