Wellington tulitikkurasiassa

Kylläpäs nyt näyttää syntyvän taas kaikkea muuta paitsi kortteja... Enkä ole vielä ehtinyt sitä kuumailmapuhallintakaan testaamaan. Ehkä viikonloppuna... :)

Tämä tulitikkuaski on menossa viikonloppuna lahjaksi. Värit on melko jouluiset, mutta jätin tarkoituksella kaikki tervehdykset pois, jotta tämä sopii esilläpidettäväksi muulloinkin.

Kuviopaperit on vanhasta Forever Friends -joululehtiöstä ja Wellington nojatuolissa on leikattu Wellington 6x6 -paperikosta. Stanssasin kehyksen Sizzixin Tickets -stanssisetillä ja tein rajauksesta tarkoituksella melko tiukan. Nauha on kierrätetty jostain vanhasta paketista ja rusetti on jostain Papermanian rusettisetistä. Olen lajitellut rusetit väreittäin pieneen lokerikkoon, joten tarkat tiedot ovat menneet roskiin joskus aikapäiviä sitten...

Paperit kiinnitän tulitikkurasioihin yleensä voimateipillä tai jollain muulla kaksipuolisella teipillä. Kangasnauhojen kiinnityksessä suosin yksinomaan voimateippiä, koska se tuntuu pitävän parhaiten. Rusettien ja kukkien kiinnityksessä käytin aiemmin melko paljon liimatäpliä, mutta olen viime aikoina alkanut suosia enemmän kuumaliimaa - varsinkin käyttöön tulevissa töissä, kuten tulitikkurasioissa, muistikirjoissa ja laatikoissa. Tässäkin tulitikkurasiassa kiinnitystarpeina on ollut voimateippi ja kuumaliima.

Lisää tägejä ja vähän hankintoja

Joku aika sitten tein ystävälleni pieniä tägejä. Nyt tein muutaman lisää, tosin hieman kookkaampia ja eri mallisia. Supersimppelillä linjalla jatketaan, ei juurikaan muita koristeita kuin leimat.

Stanssasin tägit Sizzixin Tickets Framelits -setillä, jonka kahta suurinta kokoa tulee muuten käytettyä melko vähän. Reiät tein Nellie Snellenin ympyräsetin pienimmällä stanssilla. Oranssissa tägissä on sama Finnstamperin "Käsin tehty - handmade"-leima kuin aiemmissa pikkutägeissäkin - samaten tuon spooky-kissa pääsi siihen. Muut leimasimet ovatkin sitten jostain Tiimarista ostetusta käsityöaiheisesta setistä. Oranssissa tägissä lisänä vähän Liquid Pearlsillä tehtyjä koristeita, mutta muuten nämä on tosiaan hyvin pelkistettyjä. Toiselle puolelle on tehty viivoitus kirjoittamista varten ihan mustalla, ohutkärkisellä tussilla viivoittimen avulla.

Sunnuntaina tuli muuten käytyä Sinellin joulunavajaisissa Varistossa, tosin muun seurueen kärsimättömyyden takia en ehtinyt sitten kiertelemään vaan tein vain täsmäiskun kaupan puolelle. Mukaan lähti kuumailmapuhallin (jee!) sekä mustetta ja embossausjauhetta. Lisäksi ääriviivatarroja, talon mallisia tulitikkuaskeja ja voimateippiä. En vain ole vielä ehtinyt lainkaan testata puhallinta kotona, yritän tänä iltana hetkeksi rauhoittua askartelupöydän ääreen "leikkimään". Oli muuten Sinellissä jengiä, voi tsiisus! Jono kassalle taisi jossain vaiheessa yltää takaseinään - tosin minun liittyessä jonoon se oli menossa "vasta" ääriviivatarraseinän loppupäässä (Variston liikkeessä käyneet tietävät, että siitäkin on muutama metri kassalle). Ostosten lisäksi kassiin pääsi Joulukortti-kuvasto, mistä voi sitten inspiroitua vielä tässä syksyn mittaan. Itse tuskin enää kovin montaa korttia teen, mutta noita ideoitahan voi soveltaa vaikka niihin tulitikkurasioihin...

Huopatossut

Käsityökoulun osa 2 - eli kolmiulotteinen huovutus, jossa harjoiteltiin sauman huovutusta. Työksi sai valita huopatossut tai laukun ja kuten otsikko kertoo, niin minä päätin tehdä jalanlämmittäjät.

Työ aloitettiin tekemällä kaava. Minulle homma oli helppo, kun tein tossut itselleni, joten ei muuta kuin paljain jalon seisomaan kaavapaperille ja kaveri piirsi jalan ympäri. Sen jälkeen kaavaan lisättiin 3 cm saumavaraa ja leikattiin kaava kuplamuovista. Tuon kuplamuovikaavan päälle alettiin sitten latoa villakerroksia ristikkäin huopakangasta varten. Villaa ladottiin kaavaa suuremmalle alueelle niin, että työhän tuli vielä 3 cm kutistumisvaraa saumavarojen lisäksi. Tuossa vaiheessa työ vaikutti aikamoiselta jättiläisen huopikkaan alulta, mutta opettaja vakuutti, että se menee kasaan eikä hurjalta tuntuvat sauma- ja kutistumisvarat ole yhtään liikaa. Kun olin saanut pohjat kasattua, niin sen jälkeen villasta tehtiin samalla periaatteella (eli ristikkäin latomalla, kuten tasohuovutuksessa) kannet. Kansiin ei kuitenkaan lisätty enää ylimääräistä vaan kannet olivat melkolailla kaavan kokoiset.

Pohjien villat ladottu.

Pohja ja kansi muotoiltu, valmiina huovutettavaksi.

Kun villakerroslevyt oli valmiina, niin itse huovutuksen ensimmäinen vaihe pääsi alkuun. Pohja kasteltiin kuumalla saippuavedellä ja hierottiin varovaisesti sisäänpäin suuntautuvilla liikkeillä ennen kuin kuplamuovikaava asetettiin pohjalle. Saumavaroja ei saanut kastella, joten etenin tosi varovasti vaiheittain alueen kastelussa ja sovitin kaavaa paikoillee moneen otteeseen. Mä olen ihan surkea arvioimaan mittoja, joten oli hankala hahmottaa, että missä vaiheessa oikean kokoinen alue on märkä... Kun kaava oli paikoillaan, saumat käännettiin kaavan päälle. Epäilin aluksi suuresti, että näinköhän kuiva villa asettuu kääntämällä kaavan päälle niin, että saan kannen sitten saumavarojen päälle, mutta kyllä se näytti sen verran asettuvan, että sain tosiaan kannet saumojen päälle. Kaava jäi siis tuon "kakun" sisälle.

Pohja kasteltu ja varovasti huovutettu kaavan alta.

Saumat käännetty sisään kaavan päälle.

Huovutus aloitettiin saumoista sisäänpäin huovuttaen pyörivin liikkein verkon läpi. Paneuduin saumojen huovuttamiseen todella huolella ja sainkin saumat ihan kivasti huopumaan umpeen. Kun työ oli kauttaaltaan huovutettu, niin tossuun leikattiin aukko siihen kohtaan, mihin tossun suu haluttiin ja kaava otettiin ulos. Tässä vaiheessa näki kunnolla, että miten hyvin saumat olivat huopuneet ja olisiko jossain kohdassa tossua tarvetta lisätä villaa neulaamalla. Toisen (ensimmäisenä tekemäni) tossun saumat olivat erittäin hyvät, mutta pohjaa, kärkeä ja kantaa piti hieman vahvistaa. Toisen tossut saumat olivat sen sijaan jääneet parista kohdasta pahasti auki, joten niitä sai neulahuovuttaa vähän reippaamin. Neulotin molempia tossuja kyllä ihan jonkinverran, että saisin huopakankaasta mahdollisimman tiiviin ja siten tossuista kestävät.

Huovutetut lätyskät. Oikeanpuoleinen on ensimmäisenä huovutettu ja paremmin onnistunut.

Huopatossuaihiot. Suuaukot leikattu ja tossut neulahuovutettu.

Kun tossujen huopakangas oli kunnossa, alkoi itse tossujen muotoilu. Käytin aluksi apuna puista, muovipussiin pujotettua kenkälestiä, jonka avulla huovutin tossua muotoon ja kutistin sitä oikeaan kokoon kuuman veden ja puupalikan avulla. Huomasin, että huopaa saa käsitellä aika ronskilla otteella varsinkin siinä vaiheessa, kun hakee tossulle muotoa ja kutistaa sitä oikeaan kokoon. Vanuttamisen tein lavuaarissa lestin ja puupalikan avulla kaatamalla kuumaa vettä suoraan vedenkeittimestä. Parilla sormella pidin lestin ympärillä ollutta tossua pystyssä ja sitten puupalikalla hakkasin tossua muotoon. Kun huopa oli vähän vanunut kasaan, niin sitten taas jatkettiin kuuman saippuaveden kanssa. Välillä leikkasin saksilla reunasta ylimääräistä huopaa pois, jotta huovan sai paremmin asettumaan haluttuun muotoon. Kärsivällisyyttä kaivattiin etenkin kutistamisessa, mutta siinä missä ensimmäisen tossun kohdalla meinasi epätoivo iskeä, niin toinen tossu lähti muotoutumaan ja kutistumaan ihan sairaan nopeasti. Ilmeisesti ensimmäisen tossun kanssa löysin tekniikan sen verran hyvin, että toinen tossu lähti sen takia työstymään niin hyvin. Ensimmäisen tossun kanssa meni pari tuntia, mutta toisen tossun sain alle tunnissa samaan pisteeseen kuin mitä ensimmäisen kahdessa tunnissa...

Lestin päällä, nyt alkaa näyttää jo tossulta.

Kun tossut alkoivat olla lähes valmiit, niin otin lestin pois ja sovitin omaan jalkaan, jonka jälkeen jatkoin huovuttamista suoraan oman jalan päällä, koska lestillä tossuista tuli aivan liian isot. Tossut olisi voinut huovuttaa myös suoraan omaan jalkaan, mutta työasento oli lestin kanssa työskennellessä hieman ergonomisempi, joten siksi aloitin sillä. Kärsivällisyys palkittiin ja lopulta tossut alkoivat olla valmiit.

Lähes valmiit tossut, koko on jo oikea, mutta vähän vielä viimeistelyä.

Kun tossut olivat oikean kokoisen ja malliset, niin lopuksi vielä kahden puupalikan ja saippuaveden avulla viimeistelin tossujen suuaukot. Isommalla puupalikalla tuin tossuja ja pienemmällä mäiskin huopareunaa, niin että suut kääntyivät sisäänpäin ja saksilla leikattu reuna pehmeni. Tuollaisia "pikkujuttuja" ei kyllä itse hoksaisi, onneksi on erittäin ammattitaitoinen (ja kärsivällinen!) opettaja, joka näytti työvaiheita kädestäpitäen.

Tässä sitten lopputulos. Näitä saa tosin kuivatella vielä muutaman päivän, kun huopa oli tietenkin työstämisen jäljiltä aivan läpimärkää eikä kuiva ihan hetkessä...

Valmiit huopatossut!

Käsintehdyiltä nämä toki näyttävät, mutta käsinhän ne on tehtykin. Ja vielä ihan omin pikkukätösin. :) Kuva ei tee tossuille oikeutta, ovat paremman näköiset luonnossa, mutta tästä saa kuitenkin jonkinlaisen käsityksen. Tossujahan voi myös koristella ja tuunata mieleisekseen, mutta itse jätin ihan tarkoituksella tossut ilman koristeita. Niitä voi toki lisätä sitten jälkikäteen, jos joskus haluaa muuttaa tossujen ilmettä.

Ensimmäiseen tasohuovutusharjoitukseen verrattuna näiden tossujen teko sujui helposti ja suht nopeasti. Selvästi tekemällä oppii. Mitä sitten opin?

- Kun tekee pohjatyön huolella, niin lopussa pääsee vähemmällä. Itse kasasin todella ohuita villakerroksia melkoisen paljon, mutta sen ansiosta sain todella hyvän ja tasaisen huopakankaan. Vaikka jouduinkin jonkun verran neulaamaan tossuja, niin kaikenkaikkiaan huopa oli kuitenkin hyvää, jämäkkää ja tiivistä.
- Kärsivällisyys palkitaan. Vaikka aluksi näyttää, että mitään ei tapahdu ja villaa on järkyttävän paljon "liikaa", niin kyllä se kummasti kasaan menee.
- Huopaa saa käsitellä aika ronskilla otteella. Pienellä sivelyssä huopa ei muotoudu eikä kutistu (ainakaan kovin nopeasti). Kun tossua muotoilee malliin, niin huopaa saa pakottaa ihan ronskisti ylöspäin.
-  Suuaukolta kannattaa leikata ylimääräistä huopaa pois vähän kerrallaan, mutta kokonaisuudessaan aika reilusti. Kun ylimääräisen huovan leikkaa pois, niin jäljelle jäävälle huovalle tulee enemmän tilaa muotoutua. Erityisesti kantapään muotoilussa tämä oli erittäin ollennaista ja suuaukkoa kannattaakin leikata niin, että eteen huopaa voi jättää enemmän ja tossu voi hyvin nousta siitä ylemmäs. Ja vastaavasti kantaa kohden voi suuaukkoa madaltaa ja huopaa leikata enemmän pois, jolloin kantapään saa asettumaan paremmin muotoonsa.
- Huovutusprosessin voi aloittaa aina alusta. Ei muuta kuin tossu kuumaan saippuaveteen ja hieromaan. Eli jos joskus tulevaisuudessa haluan näitä valmiitakin tossuja muotoilla vielä uuteen uskoon, niin marseille-saippuan ja kuuman veden avulla onnistuu.

Tämä oli todella kivaa ja huovutukseen syttyi ihan tosissaan kipinä. En pidä yhtään mahdottomana ajatuksena, että tekisin joskus tulevaisuudessa toisetkin tossut...

New home

Tämä kortti syntyi melko nopeasti omaan kotiin muuttaneille ystäville, mutta valmistumisensa jälkeen on sitten seisonut useamman päivän odottamassa kuvaamista ja postitusta. *ups* Nyt on kortti kuitenkin kuvattu ja postitettu, joten laitetaan se tännekin.

Kuviopaperit on jälleen Michele R Designsin Emerald Isle-sarjasta (joo-o, olen hieman tykästynyt niihin...) ja mekko-origamista innostuneena ajattelin kokeilla, että syntyisikö origamitekniikalla talo. No kyllähän siitä syntyi - ainakin jonkinlainen taloksi tunnistettava hahmo. :) Ohjeita tähän etsin jälleen kerran YouTubesta hakusanalla "origami house". Teksti on kirjoitettu mustalla tussilla sapluunan läpi tuon taustapaperin reunasta leikatulle palaselle. Saman sarjan toisen paperin reunasuikaleesta on tehty ovi ja ikkuna taloon. Lisänä mustaa kartonkia, josta tein savupiipun, ja hieman Liquid Pearlsillä tehtyjä helmikoristeita, joista yksi mallaa ovenkahvaa.

Origamimekko

Luin tänään lehdestä juttua origameista (ne on kuulemma tällä hetkellä todella pop) ja tämä kortti tuli mieleeni. Tämä on jo vähän vanhempi kortti ja kuva, kun kortti on mennyt synttärisankarille jo kesällä, mutta onneksi olin kuitenkin ottanut kuvan kortista. Muistan, että tämän tekeminen oli tosi hauskaa, joten näitä pitäisi tehdä lisää. En muista enää, että millä ohjeella mekon taittelin, mutta YouTubesta löytyy lukuisia ohjeita, joten varmasti jokainen löytää mieluisensa hakemalla.

 Paperit on Papermanian Liquorice sherbet -lehtiöstä. Niin makeita kuin nämä mustavalkeat paperit ovatkin, niin paksuus oli ehkä hieman väärä mekon taitteluun. Ohuemmasta paperista olisi mekko ollut varmasti helpompi taitella. Let's Celebrate! -leimasin on Papermanian Portobello Road -leimasinsetistä ja se on leimattu helmiäiskartongille, joka on pujotettu mekosta tehtyyn taskuun.

Lahjarasia - ihan itse tein

Olen aikaisemmin tuunannut valmiita rasioita (kenkälaatikoita, korurasioita, suklaarasioita jne.) lahjarasioiksi tai -laatikoiksi, mutta en ole ennen tehnyt boksia alusta saakka itse. No nytpä sitten piti sekin kokeilla. :)

Ohjeena käytin it's always autumn -sivuston lahjarasiaohjetta, vaikka ei kai tuota olisi ollut ihan mahdoton itsekään pähkäillä. Ohjeen avulla rasia oli kuitenkin helppo ja nopea tehdä.

Koristelin rasian kannen Michele R Designsin ihanilla Emerald Isle digipapereilla, paperikukilla, helmihaaraniiteillä ja Liquid Pearlsilla (sävy Platinum pearl) sekä washiteipillä. Ruusu on valmiina ostettu, muut kukat kasasin itse Papermanian paperikukista, jotka olen värittänyt ProMarkereilla. Nauhan olen ostanut vähän aikaa sitten Tikatasta, jossa on muuten aivan mielettömän hyvä nauhavalikoima. Leikkasin nauhasta sellaisen pätkän, että sen saa pujotettua rasian ympärille ja liimasin kaksipuoleisella voimateipillä lenkiksi.

Tässä vielä vähän sivukuvaa, josta näkyy, että kyseessä todellakin on rasia. :) Washiteippi näkyy todella huonosti, mutta sitä on siis kannen alareunassa.

BOO

Kun haasteen aihe on "spooky" tähän aikaan vuodesta, niin ensimmäisenä tietenkin tulee mieleen Halloween. Tottahan tuollaiseen haasteeseen pitää ottaa osaa. :) Ja tästä tämän viikon Passion for ProMarkers -haasteesta tuli tosiaan Haaste isolla H:lla, kun tajusin, että eihän mulla ole mitään edes etäisesti Halloweeniin liittyvää askartelukamaa.  Ei leimasimia, ei papereita, ei kuvia, ei nauhoja. Eli piti ihan oikeasti soveltaa.

Kaapista löytyi onneksi oranssia ja mustaa kartonkia sekä kuitukangasta, joten siinä alku. Kanbanin shoppailijatyttö sai vähän kalsan värityksen ProMarkereilla ja ostokassin sijaan käteensä kurpitsan, joten siinä jo vähän Halloween-tunnelmaa. Kurpitsa on rakennettu stanssaamalla kolme ympyrää oranssista kartongista ja liimaamalla ne toisiinsa lomittain. Naaman piirsin ihan käsivaralla mustalla tussilla. Ystävän tägeihin ostettu Finnstamperin kissa pääsi istumaan mustan kartonkipalkin päälle oranssin hohtoisena, kun leimasin sen mustalla Versa Colorilla oranssille kartongille ja leikkasin irti. Tuo kissa sopii muuten tyylillisesti Halloween-korttiin loistavasti ja on ehkä karmivin tämän kortin elementeistä isoine oransseine silmineen. Hopeiset glittertarrakirjaimet vielä korttiin ja se oli siinä. Lähtötilanteen huomioonottaen olen itse aika tyytyväinen lopputulokseen!

Tuo kurpitsaidea ei ole muuten oma keksintö vaan jostain blogista aiemmin syksyllä bongattu, mutta valitettavasti en kuolemaksenikaan muista, että missä sen olen alunperin nähnyt.


This week's Passion for ProMarkers challenge became a real challenge since I don't own any Halloween themed stamps, stickers, papers or other crafting equipment. The only thing even close to the theme is the Finnstamper's cat, which I stamped on orange cardboard and then cut out for the card. The good thing was that I really had to improvise! So orange and black cardboard was the starting point... Kanban's shopping girl was stamped without the shopping bags and coloured with ProMarkers. I made the pumpkin by die cutting three circles out of orange cardboard (not my original idea though) and draw the face with a black marker. The text is glitter stickers and the white stuff is some piece of fabric, but I have no idea what it's called in English. Considering the starting point, I'm quite happy with the end result! :)