Onteloneule - pieni pipo

This post is again one of my handicraft school posts and thus in Finnish only. Sorry!

No niin, viime syksynä oli sitten lankojen värjäyksen jälkeen ainakin teoreettisesti mahdollista päästä käyttämään niitä itsevärjättyjä lankoja. Luvassa oli onteloneuletta, josta itsellä ei ollut mitään käsitystä etukäteen, mutta koska kyseessä oli neulonta, niin en nyt varsinaisesti innosta hihkunut. Testilankoja käytin pieneen mallitilkkuun, jolla opettelin tekniikkaa, mutta lopullista työtä varten ostin sitten ihan valmiiksi värjätyt langat kaupasta, kun halusin tietyt värit.

Onteloneule on siis kaksipuolinen neuletekniikka, jossa neulotaan kahdella erivärisellä langalla yhtä aikaa niin, että puikoilla on aina silmukkaparit, joista toinen neulotaan oikein ja toinen nurin. Neule valmistuu siis tuplana ja toisella puolella värit ovat päinvastoin kuin toisella. Idea on, että työhön neulotaan kuvio(i)ta, jolloin silmukat neulotaankin siltä kohdalta päinvastoin (jos esim. neuloo valkealla ja sinisellä ja yleensä neuloo valkeat oikein ja siniset nurin, niin kuvion kohdalla neulotaankin valkeat nurin ja siniset oikein). Näin langat menevät neulepintojen välissä ristiin ja neulepinnat tarttuvat niiltä kohdin toisiinsa kiinni. Kuvioiden ansiosta neuleeseen muodostuu onteloita - siitä nimi. Tekniikalla tulee siis suoraan tuplapaksua neuletta kääntöneuleena, joten työtä voi käyttää kummin päin vain. Onteloneuleesta voit lukea lisää esim. Leena neuloo ontelona -blogista.

Itse päätin tehdä tällä tekniikalla pipon. Aluksi ajattelin tehdä kaulaliinan, koska siinä tekniikka pääsisi hyvin oikeuksiinsa ja kaulaliina olisi helppo tehdä. Koska olen kuitenkin tosi hidas neulomaan (kun en pääsääntöisesti koskaan neulo) ja tämä tekniikka on normaalia hitaampaa neuloa, niin halusin lopulta tehdä työn, jolla oli edes potentiaalinen mahdollisuus tulla valmiiksi syksyn aikana. Ja pipossa tuli sitten opeteltua kavennuksiakin, joten vähän kuitenkin haastetta siihen kaulaliinaan verrattuna. ;)

Tämmöinen siitä sitten tuli. Lankana valkea ja pätkävärjätty Janne-lanka, puikot kokoa 3,5. Jostain syystä keskeneräisestä työstä ei löydy yhdenyhtä kuvaa, vaikka olen melko varma, että niitä muutaman napsin. Saatte nyt tyytyä siis valmiiseen pipoon ja kuvitella miten työ edistyi. Kuvioiksi valitsin neliöt, kun halusin aloittaa jollain helpolla.

Pipon "oikea" puoli omasta mielestäni.

Ja pipon sisäpuoli. Ei tämä nyt pahannäköinen näinkään päin ole,
mutta tykkään silti enemmän tuosta värikkäästä puolesta.

Kuvioita tein vain siihen asti, kunnes kavennukset alkoivat, koska kaventavilla kerroksilla kuvioiden tekemistä olisi pitänyt laskea liikaa ettei kavenna juuri kuvion kohdalla. Eikä se nyt haittaa, ettei tuolla päälaella kuvioita ole. Piposta tuli muuten kaikinpuolin oikein hyvä, mutta lopulta kuitenkin vähän turhan lyhyt minun päähäni - eli korvat jäävät osittain paljaaksi. Täytyy etsiä joku pienipäisempi tyyppi, jolle pipo istuisi paremmin, niin pääsisi käyttöön...